Uusi vuosi, vanhat kujeet

Uusi vuosi, vanhat kujeet
Tässä kotona istuessa tulee aina välillä luettua ja katsottua kaiken maailman "opettajia" "kristilliseltä" kentältä ja samalla ihmeteltyä että miten ihmeessä ihmiset menevät mukaan noihin selkeästi Raamatun vastaisiin oppeihin. Mieleen hiipii myös murhe ja huoli siitä minne kristillinen kenttä kotimaassa on menossa noin yleisesti ja myös henkilötasolla.

Raamatun arvovalta meidän ainoana opin lähteenä on haastettuna ja jopa suoraan kiellettynä monessa piirissä. Uskotaan ennemmin "näkyä, ilmestystä tai tunnetta" kuin sitä mitä Raamattu sanoo ja muutetaan Raamatun sanoja sopimaan nykyajan mentaliteettiin...

Samalla näkyy toivon kipinää, seurakuntia joissa systemaattinen sanan opetus saa jalansijaa ja liialliselle karismaattisuudelle viitataan kintaalla ja pitäydytään sanassa. Eli toivoa on (kuten aina, koska Kristus on meidän toivomme).

Uusi vuosi jota nyt on jo eletty se 30 päivää kirjoitus hetkellä on osoittanut sen että maailma menee kohti vääjäämätöntä "sisällissotaa" jossa liberaalit ja konservatiivit ajautuvat enenimissä määrin toisiaan vastaan. On kyseessä sitten "poliittinen korrektius" tai abortti niin huomaamme kuinka kansat jakautuvat kahtia. Toki tilanne ei ole niin jakautunut kuin mitä valtamedia antaa ymmärtää, mutta jako syvenee silti.
Ja toisaalta meitä uskovia tuon ei pitäisi edes yllättää sillä Raamattu on selkeä siinä että tämän tulee tapahtua jotta ihmiskunta pääsee tilanteeseen jossa Sodoma ja Gomorrakin olivat paremmassa tilassa.

Itse en tehnyt uuden vuoden lupauksia koska mielestäni se on turhaa ja typerää luvata asioita joita ei kuitenkaan tule pitämään. Ainoa asia jota lupaan on se että edelleen pysyn vain ja ainoastaan Raamatussa kun opetan tai elän elämääni, muuta en voi luvata ja jo tuo lupaus aiheuttaa närää ja tuskaa osassa tuttujani. En pyydä anteeksi sitä että olen komplementaristinen konservatiivi kristitty jonka teologiaa ohjaa viisi solaa: Yksin Kirjoitukset, Yksin Uskosta, Yksin Armosta, Yksin Kristus, Yksin Jumalan Kunnia.

Sen voin "luvata" että opetukseni tulevat edelleen olemaan vain ja ainoastaan Sanassa ja sen "nykyaikaistaminen" ei tule kysymykseen vaikka kuinka siihen painostettaisiin.

Henkilökohtaisesti toivon että tänä vuonna asiani saisivat lopultakin mennä päätökseen monilta osin ja voisin jatkaa elämääni vapaana "menneisyyden haamuista", katsoa tulevaisuuteen toivoen ja uskoen parasta.

Anno Domini 2019

Anno Domini 2019

Vuosi 2019 lähenee loppuaan ja ajattelin kirjoittaa siitä miten oma vuosi on sujunut.

Lähestyn tekstiä lähinnä kolmesta eri osa-alueesta: henkilökohtainen, kristikunta ja poliittinen.

Henkilökohtainen

Vuosi 2019 on ensimmäinen vuosi kun olen ollut tilanteessa jossa olen työskennellyt 4 eri firmassa saman vuoden aikana. Aina ennen olen pysynyt pitkiä aikoja samassa työpaikassa, lähinnä hoitajana.

Aloitin vuoden Telian valokuitu myyjänä ovelta ovelle tyylillä ja työ oli raskasta mutta antoisaa työtä ja työporukka oli mitä parhain (tai mitä se voi olla maallisella puolella), syy miksi irtisanouduin oli se että varmuutta töistä ei ollut ja työajat olivat aina vaikeasti soviteltavissa opetuksien kanssa. Ilman noita kahta syytä olisin edelleen Telialla töissä.

Tuon jälkeen menin Verisurelle töihin ja minulle luvattiin työtä joka ei olisi "D2D" (Door to Door) työtä vaan käsittäisi enemmän paikkoja jonne meidät kutsuttiin. Totuus oli toista ja suurin osa ajastani meni D2D työhön joka turvallisuus alalla on mielestäni typerää ja tehotonta. Itse myynti asia oli itselle tärkeä ja koin omakseni, eli turvallisuuden myyminen ja siinä olinkin omillani.

Kolmas paikka oli postinjakaja joka nyt oli enemmän pois pääsy keino Verisurelta, mutta samalla erittäin mukava työ. Askelia tuli ja ei tarvinnut murehtia kuntoilusta. Mutta sen alettua sain tarjouksen mennä töihin paikkaan jossa sunnuntait olivat aina vapaina ja ei tarvitse säässä kuin säässä olla ulkona. 

Neljäs ja nykyinen työnantajani on erikoisliike jossa saan palvella ihmisiä heidän kodin tarpeissaan, samaa tyydytystä kuin turvallisuusalalla tai Telialla en työstä saa, monestakin syystä, mutta ainakin palkka tulee ajallaan. Palkka saisi olla parempi varsinkin kun ajattelee vastuuta ja työtehtäviä, mutta eiköhän se siitä.

Kristikunta

Kristikuntaa on tänä vuonna ohjannut keskustelu tasa-arvoisesta avioliitosta (mistä muustakaan), eqalitarismista ja siitä kuinka paljon maalliset ajatukset voivat ohjata seurakuntaa. Niin maailmalla kuin suomessa ollaan nähty esimerkkejä siitä kuinka Raamatun totuus vaihdetaan ihmisen totuuteen (tunnustan, olen paremmin perillä jenkkien tilanteesta kuin suomen).

Meitä tuntuu ohjaavan ajallinen ajatus enemmän kuin Raamatun ajaton totuus joka ei muutu aikojen mukana ja se suorastaan riipaisee syvältä sisimmästä kun ajattelee että uskovia ihmisiä kiinnostaa enemmän maallinen tasa-arvo kuin Raamatullinen tasa-arvo.

Ei ole kenellekkään yllätys että olen konservatiivi, komplementaristi joka ei näe mitään järkeä Raamatun "nykyaikaistamisessa" vaan pitää kiinni siitä niin kuin se on meille annettu ja senkin tähden olen välillä todella kiukkuinen kristikunnalle. 

Odotan että vuodesta 2020 tulee vielä suurempi taistelu noilla alueilla kuin tästä vuodesta.

Tänä vuonna olemme myös suomessa heränneet siihen että kristillinen maailmankatsomus voidaan tulkita rikokseksi jopa suomessa (malliin Räsänen) ja se on toiminut varmasti monelle kunnon "wake up" kutsuna. Suomi ei ole enää se "lintukoto" kristityille vaan olemme menossa siihen tilaan jossa meidän sisaremme ja veljemme maailmalla jo ovat. Mutta tuon tulee olla meille iloinen asia koska Kristus itse sanoi että näin asioiden tulee mennä ja olla.

Poliittinen

Vuonna 2019 näimme keväällä että SDP ja PS saivat saman kannatuksen, mutta kukaan ei suostunut persujen kanssa hallitukseen niin SDP sai sen kontolleen ja mitä siitä tuli? No ei mitään hyvää ja pääministeri erosi valehtelun takia ja nykyinen pääministeri alkoi heti rajaamaan journalismia. Sanna Marin tullaan muistamaan vain siitä että oli nuorin pääministeri ja nainen, tuo hallitus tulee hajoamaan ennen seuraavia vaaleja.

Olemme myös nähneet että mediaan ei voi luottaa poliittisissa uutisissa ja ihmisten mielipiteissä. Jos mediaa on uskominen niin suomi on ääriliberaali valtio jossa konservatiivisuutta  ei ole. Asia on kuitenkin toisin päin, persut nostaa kannatustaan joka kyselyssä ja ovat tällä hetkellä jo noin 8 % johdossa.

Sama on näkyvissä maailmalla; briteissä konservatiivit voittivat ties monennet vaalit ja britit lähtevät EU:stä (onneksi olkoon heille) ja jenkeissä Presidentti Trump on suositumpi kuin koskaan. Osa syy on varmasti konservatiivisuus "Make america great again" ajattelu mutta myös se että hän on saanut työpaikkoja aikaiseksi ja pitänyt kiinni lupauksistaan. Vaikka kaveri on täysin käsittämättömän tyhmä sosiaalisesti, on hän ainoa poliitikko joka pitää lupauksistaan kiinni jos mahdollista. 

Vuosi 2020?

Odotan että vuosi 2020 tuo enemmän ongelmia kristikuntaan ja meidän asemamme muutenkin murenee ja syytteitä nousee vihapuheesta (mitä ikinä se onkin) ja samalla poliittisesti jakautuminen kahteen leiriin syvenee. Kristikunnan sisällä näen että kirkkoja hajoaa eqalitarismin takia ja muiden opillisten asioiden takia ja näemme kuinka Raamatun totuus vaihdetaan ajalliseen totuuteen yhä useammassa seurakunnassa.

Näen että poliittisesti konservatiivit voittavat vaaleja ja siten media kaivaa omaa kuoppaansa ja journalismi saa uusia muotoja.

Ennen kaikkea toivon että Kristus palaisi ensi vuonna ja me pääsisimme kotiin, mutta jos näin ei käy, toivon että osaamme vastata niihin haasteisiin joita me kohtaamme ja osaamme turvautua Raamattuun emmekä omaan järkeemme.

Joulusta

Joulu

Kolmas adventti on käynnissä kun kirjoitan tätä tekstiä ja se tarkoittaa sitä että ensi viikolla on joulukuun 24 päivä, toisin sanoen jouluaatto. Se taas tarkoittaa sitä että me muistelemme Kristuksen syntymää maanpäälle ja vietämme aikaa yhdessä perheen ja ystävien kanssa tai yksinään.

Joulu on minulle juhlana kahtiajakoinen, toisaalta pidän yhdessäolosta ja lahjojen hommaamisesta mutta toisaalta ahdistaa se kaupallisuus ja pakanallisuus joka joulussa nykyään (ehkä aina ollut) on.

Kaikkialla juhlitaan tonttuja, pukkeja ja mitä tahansa muuta kuin Kristusta jonka piti tulla ihmiseksi jotta meillä olisi tie Isän luokse. Missään ei näe muistutusta ihmisille siitä että Kristus ei tullut huvinvuoksi ihmiseksi vaan "pakosta", hiettomerkeissä sen tähden että Jumala oli suunnitellut pelastuksen jo iäisyydessä eli se ei ollut reaktiivinen ihmisen lankeemukseen vaan suunniteltu teko koska kaikkitietävä Jumala jo ennen perustamista tiesi ihmisen lankeemuksen. 

Joulu on monelta osin pilattu ja se on suurimmaksi osaksi meidän kristittyjen syy, me emme ole pitäneet kiinni siitä että jouluna muistelemme Kristusta ja miksi Hän tuli maailmaan ihmisenä ja Jumalana (Kristus ei poistanut Jumalisuuttaan vaan oli ja on täysin Jumala ja täysin ihminen). Me olemme myyneet joulun pakanallisuuteen koska me emme ole ottaneet vakavissaan Kristuksen opetusta siitä että me emme ole maailmasta vaikka olemme maailmassa vaan olemme vesittäneet sen ajatuksella "kaikki on luvallista."

Sillä ei ole minulle minkään valtakunnan merkitystä kuinka ei-uskovat viettävät jouluaan, en voi pakottaa heitä muistelemaan Kristusta johon eivät usko, mutta voin vaatia sitä uskovilta jotka luottavat Kristuksen ristintyöhön ja tietävät Raamatun olevan totta. Meidän kristittyjen tulisi vihdoin ja viimein lopettaa Raamatun vesittäminen nykypäivään sopivaksi ja alkaa todella uskomaan ja todistamaan sitä että Raamattu on totta, Kristus todella kuoli ristillä ja nousi ylös, Hän on tulossa takaisin ja ilman Kristusta meillä ei ole toivoa taivaasta vaan saamme ansiomme mukaan eli helvetin tulen. 

Vaikka joulu ei juhlana löydy Raamatusta on se aikaa jolloin ihmiset ovat herkeämpiä keskustelemaan uskosta, Jumalasta ja Kristuksesta ja meidän tulisi käyttää tämä aika hyväksemme ja julistaa hyvää sanomaa niin että paukkuu... Mutta ei, me istumme tyytyväisinä ja odotamme "herätystä" ja samalla myymme Raamatun totuudet ihmisten totuuksiin ja ihmettelemme kun ei oikein hommat suju... Me olemme kuin fariseukset Jeesuksen maanpäällisen työn aikana ja väitämme olevamme Isässä kiinni ja palvelevamme Häntä, mutta samalla myymme itseämme maailmalle.

Ja ymmärrän että on vaikeaa todistaa Jumalasta ja Kristuksesta ihmisille ja ymmärrän että on helpompaa muuttaa asioita sopimaan tähän päivään, mutta Uudessa Testamentissa ei meille annettu tätä vaihtoehdoksi vaan monesti todetaan että täällä voimme odottaa vain tuskaa, kärsimystä ja halveksuntaa. Meidän palkkamme ei ole tässä maailmassa ja meidän kiintopisteemme ei ole tässä maailmassa vaan ikuisuudessa jossa saamme olla Isän, Pojan ja Pyhän Hengen kanssa.

Joulun todellinen sanoma ei ole joulupukki, seesteys, lahjat, ruoka tai seimikään vaan se että ihmisen syntisyyden ja kyvyttömyyden tähden Jumala tuli ihmiseksi, kasvoi ja opetti ja meni ristille, kuoli ja nousi ylös nousi jotta meillä olisi elämä Hänessä ja anteeksianto Hänessä. Joulun viesti on se että Jumala rakasti ihmistä niin paljon että oli valmis lunastamaan meidän syntimme itse. Siinä on joulun viesti ja toivo.

Toki joulussa hienoa on ruoka, yhdessäolo ja lahjat mutta ne eivät saa sumentaa katsettamme Kristuksesta millään tavalla vaan kiinnittää katseemme Häneen entistä tarkemmin.

Siunattua Messiaamme syntymäpäivää ja iloista Vapahtajamme takaisin tulon odotusta!

Rinne ja talous

Olen tässä koko kesän ja syksyn hieman pelon sekaisin tuntein katsellut uutisia Antti Rinteen ja sosiaalidemokraattien sekä muiden vassareiden taloussuunnitelmia ja verotuksen kiristyksiä ja tottahan se on että aina kun talous saadaan hieman parempaan kuntoon tiukkojen säästöjen avulla niin eikös me hölmöt suomalaiset valita sosiaali-vassari hallitus joka sitten tuhlaa kaiken "kansan hyväksi" ja samalla me huomaamme ostovoimamme heikkenevän heikoimpien auttamisen nimissä.

Ne jotka tuntevat minut tietävät että olen talousasioissa kapitalisti tai joidenkin mielestä "kapitalisti-sika" joka uskoo siihen että talous voi paremmin jos valtio pysyy poissa asukkaidensa lompakoista ja keskittyy vain isoihin linjoihin, eli toisin sanoen "pienivaltio" mentaliteetti. Tätä esimerkiksi jenkeissä on aina kannattettu ja pyritty välttämään sosialismia valtion taholta.

On totta että "ilmainen terveydenhuolto ja peruskoulu" ovat hienoja ajatuksia, mutta syövät aivan hirveästi rahaa valtion kassasta joka sitten pitää ottaa työsäkäyvien lompakosta joka taas heikentää näiden, valtion tukirankojen ostovoimaa joka taas pitää yritykset elossa ja valtion varoissa. Olen useasti puhunut sen puolesta että ilmainen terveydenhoito pitää olla vain köyhillä ja eläkeläisillä jotka ovat peruseläkkeen varassa ja sama on peruskoulu ajatuksessa. Peruskoulun taso laskee joka mittarilla niin ei voida edes todeta sen olevan paras vaihtoehto tällä hetkellä ja terveyspalveluissa jonot ovat älyttömät ja hoitoa ei saa mummot eikä muutkaan.

Nyt sitten pitää nostaa keskituloisten verotusta 150 euroa lisää jotta saadaan maksettua Rinteen päiväunet ja tämä kuulemma lisää ostovoimaa?! Kertokaa minulle miten se auttaa minun ostovoimaa jos palkasta jää ensivuonna 150 euroa vähemmän käteen? Toki olen yksinäinen ihminen ja siten se ei vaikuta aivan älyttömästi minuun, mutta entä ne pariskunnat joissa yhtä äkkiä lähtee 300 euroa kuukaudessa ensi vuonna per kuukausi rahaa? Millä voidaan perustella tämän auttavan ostovoimaa...

Ja kun tämä ei riitä niin verotetaan autojen käyttöä lisää kun sitähän ei vielä veroteta lainkaan...........
Tämä on taas siitä tukirangasta pois jotka tarvitsevat autoa töihin menemiseen ja muuhun elämiseen ja ei ole rahaa ostaa sitä "planeettaa pelastavaa Priusta"...

Tupakka tuotteiden verotus on sinänsä ok, jos poltat niin oma vika jne. Mutta olisi voinut samalla verottaa alkoholia ja makeisia mutta kun ei pokka riittänyt tähän hommaan, toki niitäkin verotetaan ja sekös nosti taas Viron tuloja...

Vaikka edesmennyt Irwin Goodman oli poliittisesti enemmän kommunisti vassari kuin oikeisto kapitalisti niin silti tässä nyt "varastan" hänen laulunsa kuvaamaan omaa fiilistäni hallitusta kohtaan ja pyydän anteeksi värikästä kieltä jota Irwin käyttää:

"Haistakaa paska koko valtiovalta
Ette osaa muuta kuin verottaa
Muutenkin touhu tuntuu holtittomalta
Kaikki pitäis kerralla erottaa

On siinä meillä omituinen sakki
Kaikki sitä johto hommiin pääseekin
On nyt jo tyhjä joka jätkän takki
Mutta verotus vain jatkuu hurjemmin

On aivan turhaa enää tehdä työtä
Verot vievät koko palkan kuitenkin
Saat viettää monta unetonta yötä
Herrat teki elämästä helvetin"

(Haistakaa paska koko valtiovalta)

Terveisiä perseestä yhteiskunnan luteet,
prässihousut ja liituraitakuteet.
Terveisiä perseestä hienostelijoille,
kalkkiaivoille, kotikriitikoille.

Suomi on teille tasapäille luotu,
keulassa marssii keskiverto ruotu.
Teillä on taito lipoa ja nuolla,
ja mahtimiehinä kuolla.
Teillä on taito olla samaa mieltä,
viisaasti käyttää pyöreätä kieltä.
Taipuisa ranka jatkaa kenokaulaa,

ja taito kukkona laulaa.

(Terveisiä perseestä)

Tuo viimeinen säkeistö kuvastaa myös hyvin yhteiskuntaa muutenkin jossa nuollaan 0.1% ihmisistä ja tuhotaan koko arvoyhteiskunta vain siksi että joku loukkaantuu jostakin...

Mutta tämä tästä ja olen nyt sanonut asiani ja olen pahoillani että tämä blogi ei ollut teologinen tai muutenkaan liittynyt uskovan elämään vaan politiikkaan. Mutta politiikka on lempiharrastukseni ja tämä blogi sivu on myös muutakin kuin hengellisiä asioita, niin jos loukkaannuit tai muuta niin "talk to the hand cos the face aint listening"

Sanoista

Nykypäivänä ihmiset ottavat sanat tosissaan ja tietenkin se on oikein, mutta olemme menneet niin pitkälle että jokainen sana on pohdittava tarkkaan jos tahdot olla loukkaamatta ihmisiä tarkoituksettomasti. Sanonta "ei haukku haavaa tee" pitää paikkansa, se ei tarkoita etteikö haukkuminen satuta ja aiheuta mielipahaa mutta lopulta se ei muuta pysty tekemään.

Paitsi nykyään sitä voidaan käyttää syynä erottamiseen työelämässä ja jopa erottamiseen seurakunnasta. Meistä on tullut niin ohutnahkaisia että jos jokin ei meitä miellytä vaikka puheessa, me vaadimme oikaisua tai anteeksipyyntöä henkilökohtaisesti vaikka puhuja olisi puhunut yleisellä tasolla. Jos jokin nykyään loukkaa meitä, vaadimme siitä hyvitystä. Toki aina tulee pyytää anteeksi jos on typerästi sanonut toisesta tai syyttänyt toista asioista joita he eivät edusta, aina tulee pyytää anteeksi.

Itseäni on syytetty milloin mistäkin asiasta ja haukuttu liki kaikilla sanoilla joita voi käyttää ja aina se on sattunut mutta koskaan en ole siitä vienyt asiaa eteenpäin, ainoastaan toivonut että ihminen pyytää anteeksi typeriä ja asiattomia väitteitään. En pyydä koskaan ihmistä sanomaan anteeksi, koska luotan siihen että he ovat olleet tarpeeksi älykkäitä ymmärtämään oman typeryytensä, samalla lailla olen itse pyytänyt aina anteeksi kun olen sanonut typerästi tai syyttänyt ihmistä jostain mitä nämä eivät ole olleet. Sitä kutsutaan hyviksi tavoiksi.

Opettajana ja ylipäänsä seurakunta maailmassa nykyään ihmiset loukkaantuvat siihen mitä opetat jos olet konservatiivi komplementaristi ja opetat ja uskot Raamattuun kuten se on kirjoitettu, se on väistämätöntä tänä aikana jolloin individualismi on suurempi asia kuin Raamatun totuus.
Se että pidät miehen ja naisen rooleja toisiaan täydentävinä mutta erilaisina on nykypäivän ihmiselle seksistinen ja sovinistinen tapa ajatella ja siten "väärin ja vahingoittava" vaikka se onkin Raamatussa annettu malli jota ei siellä ole purettu missään vaiheessa. Normaali keskustelu siitä onko asia näin nykypäivänä on hieno ja hyvä keskustelu jossa on paljon syvyyksiä ja mielelläni käyn sitä keskustelua, mutta suora lynkkaaminen tai komplementaristisen ajattelun kieltäminen ei ole keskustelua vaan tyranniaa jossa ei ole mitään rakentavaa.

Opettajana mietin aina tarkkaan miten tuon asioita esille, mutta koskaan en jätä asiaa tuomatta sen takia että tiedän että joku loukkaantuu siihen, koska lopulta tuo ihminen ei loukkaannu minulle vaan Raamatun Sanalle. Toki en koskaan tahdo tietentahtoen loukata ketään ja siksi mietinkin miten asian tuon esille, mutta en todellakaan muuta Raamatun Sanaa sen takia. Lähtökohtaisesti ajattelen että aina joku loukkaantuu sille mitä opettaja sanoo koska aina on joku joka on asiasta erimieltä ja sikis on turhaa yrittää sovitella puhetta kaikille. Sitä paitsi Raamattu kieltää "korvasyyhyyn puhumisen" ja käskee opettamaan Sanaa kuten siellä lukee. Eli opettajien tuleekin opettaa vain sitä mitä Raamatussa lukee.

Se mitä maailmassa tapahtuu tasa-arvon nimissä on oma asiansa ja se tulee pitää erossa seurakunnasta koska maailmaa ei aja Raamatun mukaiset arvot vaan inhimilliset arvot jotka nousevat syntiinlangenneen ihmisen syntisestä mielestä ja halusta tehdä asiat oman mielen mukaan eikä Jumalan mielen mukaan. Seurakunta ei ole maailman jatke tai edes osa sitä. Sanoohan Jeesuskin että "he ovat maailmassa mutta eivät maailmasta ja siksi heitä vihataan" (vapaa muistelo) eli me elämme maailmassa mutta emme ole maailmasta ja siten emme voi ottaa maailman ohjeita ja sääntöjä ja ideologisia ajatuksia omiksemme, varsinkaan jos ne ovat ristiriidassa Raamatun kanssa.

Sanat voivat satuttaa ja usein niin tekevätkin. Raamatun Sanakin satuttaa kun se osoittaa meille syntisyytemme ja rikkomuksemme, sitä ei ole kirjoitettu meidän mielenmukaiseksi vaan Jumalan mielenmukaiseksi. 
Meidän tulee välttää tahallinen loukkaaminen, mustamaalaaminen ja syyttäminen, varsinkin kun olemme tunnekuohussa jostakin asiasta. Meidän tulee pystyä eroamaan mielipiteissä ilman että tunnemme loukkaantuvamme ja meidän tulee pystyä pyytämään anteeksi kun olemme väärin tehneet. Anteeksiantaminen taas pitäisi olla meillä uskovilla luonnossa ja automaattinen..

Olen ennen kutsunut itseäni "vanhanaikaiseksi tai traditionaaliseksi" kun kyseessä on avioliitto, miehen ja naisen tehtävät, seksuaalisuus yms, mutta ole nyt tajunnut että kyseessä ei ole vanhanaikaisuutta tai traditionaalisuutta vaan Raamatullisuutta. Ja toisekseen jotta voi olla "vanhanaikainen" on toisten voimassa olevien normien oltava täysin hyväksyttyjä kaikkien taholta ja näin ei missään nimessä ole. Me emme voi hyväksyä sukupuolineutraalia avioliittoa, sukupuoltenvaihdoksia tai totalitääristä eqalitarismia koska me uskovat pohjaamme Raamattuun ja vain Raamattuun kaikessa meidän elämässämme.

Kaiken maailman kesäjuhlat ja konffat on nyt ohi

Heinäkuu on nyt viikon verran ollut voimassa ja sen myötä vapaakristilliset juhlat on vietetty. Niin Juhannuskonffa, Suviseurat kuin Kesäjuhlat ovat saatu kunnialla päätökseen.

Itse en tänä vuonna mennyt paikalle yhteenkään näistä, koska neljän päivän vapaa töistä oli houkuttelevampi vaihtoehto kuin Daniel Kolendan puheet tai Kuopioon lähtö (toki Kuopio on rakas paikka jonne meneminen on aina hienoa).

Itse koen että on jokseenkin typerää tuoda opettajia kalliilla maailmalta kun kotimaisia opettajia kyllä riittää ja ovat aivan yhtä armoitettuja puhujia kuin ulkomaanelävät, toki ymmärrän että monia kiinnostaa kuunnella ulkomaisia puhujia ja ei siinä itsessään mitään väärää ole. Itsekin suosin opettajia kuten John Macarthur, James White, Paul Washer ja Billy Crone, syynä lähinnä se että suomesta ei pahemmin reformoidun teologian omaavia opettajia löydy lukuunottamatta Juha Ahviota ja Pasi Turusta, joita molempia kuuntelen silloin tällöin.
Mutta konffa on paikka jossa suomen helluntailaiset kokoontuvat niin olisi loistaa jos paikalla olisi ympäri suomea paikallisia opettajia ja puhujia koska meillä on todella Raamatullisia ja oikeaoppisia opettajia suomessa ( Psst... tulisi myös halvemmaksi...).

Olin positiivisesti yllättynyt että Kesäjuhlilla Vapaa Kirkko oli pitänyt puhujat suomalaisina ja pisteet siitä. Puheiden otsikot jättivät kyllä miettimään että oliko pääpaino ainoastaan Pyhässä Hengessä ja ihmisessä, mutta ilman että kuulen yhtäkään opetusta niin en voi niistä mitään puhua. Ehkä jossain vaiheessa puheet tulevat YouTubeen tai nettisivuille jonnekkin että voi kuunnella...

Mutta itse asiaan...
Maailma on myllerryksessä ja menossa kovaa vauhtia suuntaan jossa me kristityt todella huomaamme olevamme täysin erimieltä kaikesta. Tai ainakin meidän tulisi löytää itsemme siitä porukasta jota vihataan sen tähden ettei hyväksy niitä sosiomoraalis normeja joita nyt syötetään joka tuutista. Nykypäivän meno arvollisesti ei ole mitään muuta kuin maailman valmistelua täyteen moraalittomuuteen, vielä on onneksi valtaosa ihmisistä sitä mieltä että vanhat arvot ovat oikein ja uusia normeja vastaan tulee taistella mutta nämä äänet vähenevät päivä päivältä.

Itseäni ei lopulta kiinnosta pätkääkään minne maailma menee, mehän tiedämme minne se on menossa jos uskomme Raamattuun. Minua kiinnostaa ainoastaan se minne kristikunta on menossa ja ikävä todeta että siinä on huomattavissa isoja myönnytyksiä maailman suuntaan.. Kevyimmästä päästä todetaan että seurakunnan tulee olla paikka jonne maailmassa oleva ihminen voi helposti tulla ja toki näin asia tietyllä tavalla onkin, mutta aina pitää julistaa evankeliumia niin että se joko herättää tai sitten kiukuttaa koska penseä ei ole vaihtoehto...

Pahimmillaan tämä nykymeno näkyy siinä että ollaan jo seurakunnissa poistettu sukupuolelliset roolit ja ei enää pidetä tiettyjä asioita väärinä. Varsinkin Luterilainen kirkko on kunnostautunut siinä että avioliitto ei heistä enää ole miehen ja naisen välinen vaan kenen tahansa välinen. Tähän Raamattuun uskova henkilö ja seurakunta ei voi mennä mukaan.

Toisaalta näemme myös että miehen ja naisen roolijaon luonnollisuus ollaan murrettu ja todettu että on "epätasa-arvoista" ettei nainen saa olla opettaja seurakunnassa. Niin siis kenen mielestä se ei ole tasa-arvoista? Raamatun vai inhimillisen järkeilyn? Raamattu on asiasta harvinaisen selkeä ja ei se välttämättä ole meidän mielestä oikein, mutta Raamatulla on sellainen "ikävä" puoli että sitä ei todellakaan kiinnosta mitä mieltä ihmiskunta on Jumalan Sanasta! Me emme ole Raamatun tai edes Jumalan silmäteriä vaan Hänen armonsa suurimpia vastaanottajia siitä huolimatta että olemme pahoja ihmisiä jotka ovat itsekkäitä.

On eriasia tulkita Raamattua ajallisesti ja kontekstiin liittyen. Konteksti tulee aina huomioida mutta se ei tarkoita että sanoma muuttuu sen mukaan miten maailma muuttuu, ainoa asia joka ei koskaan muutu on Jumala, Jumalan Poika ja Jumalan ilmoitus itsestään eli Raamattu. Kaikki muu muuttuu, ei Jumala. Ajallisesti tulkitessa jakeet muuttuvat ja saavat uuden merkityksen jota sillä ei ole koskaan edes ollut ja teemme Raamatusta kirjan jota jokainen voi tulkita kuten huvittaa... Tämä ei voi olla oikein, koska Raamattu toteaa että Jumala on MUUTTUMATON!

Tässä tämän illan mielipahat ulostuotuina, siunattua kesää kaikille ja Jumalan armo olkoon meidän kaikkien päällä.

Äitienpäivä 2019

Kohta taas saamme Suomessa juhlia äitejä, niitä naisia jotka ovat tehneet kovimman työn mitä maanpäällä on, eli kasvattaneet lapsensa kunniallisiksi kansalaisiksi. Vaikka nykyään yritetään äitienpäivään ympätä kaikki naiset niin olen niin vanhaa koulukuntaa että äitienpäivään kuuluu vain ne naiset jotka ovat synnyttäneet lapsen. Koirien ja kissojen tai muiden lemmikkien omistaminen ei lukeudu vanhemmuuteen ja siten eivät ole äitejä. En tahdo tällä loukata ketään, kunhan kerron faktan.

Viime syksynä isänpäivänä kirjoitin isälle kirjeen blogin muodossa ja nyt teen saman äidilleni.

Äidille
Kun mietin tätä aihetta tässä kirjoittaessa ja saunassa ollessa, mieleeni nousee muutama asia:
1. Mitä äiti merkitsee minulle?
2. Mitä äitini on saanut minulta?
3. Miksi äitini on niin tärkeä minulle?

Yritän vastata edellä oleviin kysymyksiin niin suoraan ja rehellisesti kuin syntiinlangenneella ihmisellä on mahdollista.

1. Äiti on minulle kaikki kaikessa. Ilman äitiäni en olisi olemassa, ilman äitiäni en osaisi moniakaan asioita. Äitini suojeli ja suojelee minua kaikelta miltä kerkiää. Äitini opetti minulle kuinka pestä pyykit, kuinka tehdä ruokaa, kuinka kohdella naisia, kuinka olla rehti mies, kuinka emotionaalisuus ei ole pahe vaan hyve. Äitini opetti minulle kuinka paljon voit rakastaa toista ja kuinka tehdä asioita tämän eteen ilman korvauksen tarvetta tai halua. Pyyteetön rakkaus on se rakkaus jota äiti antaa lapsilleen.

2. Sydän särkyä, luottamuksen puutetta, kiukkua, huutoa, vähättelyä, kiittämättömyyttä ja kaikkea muutakin "kivaa." Olen tähän ikään mennessä liian monta kertaa joutunut kohtaamaan sen ilmeen kun äidin sydän särkyy pojan toilailujen takia. Milloin se oli siitä että en maksanut laskuja ja menetin nimen ja milloin se oli siitä että olit taas niin tuhannen tuiterissa vaikka kuinka lupasit että otat vain sen yhden... Se ilme minkä poika saa äidilleen noissa tilanteissa on sydäntä särkevä ja aiheuttaa niin maan perusteellisen pettymyksen omaan käytökseen että tahdot tehdä paremmin. Mikään ei sureta miestä kuin oman äidin luottamuksen menettäminen.

3. Äitini puolustaa minua kuin naarasleijona pentuaan, voin aina tukeutua äidin neuvoihin ja siihen että hädän tai tarpeen edessä äitini tekee sen mitä ikinä voi ja vielä enemmän minun edestäni. Äiti vaikka tulee läpi kiven jotta voi auttaa poikaansa. Äitini ei ole vain roolimalli tai opettaja elämän kimuranteissa tilanteissa, äiti on tukipylväs johon voin nojata silloin kun seinät kaatuu päälle ja tuntuu ettei millään enää jaksa. Äitini opetti minulle mikä elämässä on tärkeintä ja kuinka sen eteen tehdään kaikkensa ja jopa luovutaan omista unelmista jos perheen etu niin vaatii.


Nyt siihen itse tekstiin:

Äiti, olet ollut aina vierellä vaikka en itse aina niin ole toivonut/tahtonut. Et kokonaan päästänyt irti koska se ei ole äidin tehtävä. Olet opettanut minulle mitä vastuu on, olet näyttänyt kuinka perheestä pidetään huolta ja kuinka ollaan jämäkkä mutta samalla rakastava. Ilman rakkauttasi en olisi enää tässä ajassa ja paikassa ja niin vahvana kuin olen. Ilman sinua en olisi ikinä enää avannut sydäntäni vaan käpertynyt kuoreeni ja "tappanut" viimeiset inhimilliset tunteet pois. Ilman sinua en olisi jaksanut odottaa vuoroani opettamisessa ja ilman sinua en olisi tajunnut miksi asiat menevät miten menevät.
En itse muista elämäni ekoista vuosista mitään mutta se kuinka asiat on minulle kerrottu, kertoo minulle siitä kuinka paljon rakastat. Viikko sairaalassa ja viikko kotona hoitamassa minun sydäntäni niin fyysisesti kuin henkisesti, en tiedä kuinka jaksoitte isän kanssa ja kuinka jaksoit hoitaa vielä Sannaa ja Samia, mutta olen kiitollinen ja ylpeä siitä että teit.

Eräässä suositussa sarjassa yksi henkilöistä toteaa kavereilleen kun keskustelevat puolisoistaan että jos hänen tyttöystävänsä on edes hitusen hänen äitinsä kaltainen, on hän onnekas mies.. Jos joskus löydän naisen joka on edes tuhannesosan siitä mitä sinä olet, olen maailman onnellisin mies.

Olen ennenkaikkea kiitollinen siitä että 34 ja puoli vuotta sitten sain syntyä sinulle ja isälle ja sain tulla osaksi perhettä joka on mitä erikoisin ja erinomaisin perhe jonka tiedän.
Olet tämän perheen liima joka pitää sen kasassa ja välillä muistuttaa meitä muita olemaan kunnolla ja olemaan tappelematta jokaisesta asiasta.

Se rakkaus jota koen sinua kohtaan, on mahdotonta laittaa sanoiksi. Olet mitä ihmeellisin ja kärsivällisin äiti. Olet tukemassa ja lohduttamassa aina vaikka kello olisi mitä ja osoitat viisauttasi aina kun keskustelemme. Jumalan rakkaus ja voima näkyy sinussa joka päivä ja jokaisessa teossa.

Jani Raappanan sanoin:

"Erotit mulle oikeen väärästä,
rakkaus ei kiinni rahan määrästä.
Annoit aina tarvittavan elämässä,
kunpa voisit olla ylpee minästä"

(Mutsibiisi, Maapallo, 2010)

Hyvää äitienpäivää, rakas äitini!!